Jihuu, Icaroksen silmäleikkauksesta on kulunut nyt vuosi aikaa. Lokakuussa 14 pv. käytiin Icaroksen kanssa vuosikontrollissa Tampereella. Silmät olivat siistit ja mitään huomautettavaa ei ollut. Silmän paineet olivat hieman kohonneet edellisestä mittauksesta, vasen 23 ja oikea 20 (oikea oli kohonnut 3 ja vasen laskenut 1 pykälän). Paineiden nousu on kuitenkin vähäistä, joten vielä ei kannata huolestua. Paineita katsotaan seuraavan kerran tammikuussa 2012 Kuopiossa. Jos silmän paineet lähtevät nousemaan niin silloin täytyy harkita painelääkitystä. Silmätippoja laitetaan edelleen saman ohjeen mukaan; Pred Forte tipat 3 krt viikossa 1 tippa molempiin silmiin. Seuraava kontrolli on 6 kk päästä Tampereella. Jatkossa Icarosta tullaan käyttämään silmä kontrollissa 2 kertaa vuodessa.
Samaan aikaan meidän kanssa eläinlääkäriasemalla oli naku jonka silmäleikkauksesta oli kulunut 1,5 vuotta. Vaihdoin muutaman sanan omistajien kanssa ja heidän koiransa voi oikein hyvin. Oli mukava nähdä koira jonka leikkauksesta oli pidempi aika kuin meillä ja huomata että kaikki oli ok.
Loppukesästä osallistuin Icaroksen kanssa Agility For Fun ryhmään. Ryhmä oli tarkoitettu koirakoille jotka eivät treenaa tosissaan ja ryhmän koirakoilla taisi kaikilla olla jotain fyysisiä esteitä "oikeaan" treenaamiseen. Ryhmässä kerrattiin agility esteet ja sitten tehtiin muutaman esteen sarjoja omaan tahtin ja leikkimielellä :) Tunnin aluksi treenattiin tottelevaisuus liikkeitä josta siirryttiin agilityn pariin. Icaroksen kanssa on mukava harrastaa, sillä se on tottelevainen ja iloinen harrastuskaveri vammastaan huolimatta. Kontaktiesteet on edelleenkin sen lempi esteitä ja oli ilo katsella miten se välillä meinasi ottaa varaslähtöjä ja oli touhukkaana suorittamassa muutaman hypyn sarjoja ja tottelemassa ohjauskäskyjä :) Talvella ei treenata mitään, mutta jos ensi keväänä tulee samanlainen ryhmä koirakentälle, niin hauskaa harrastamista on taas tiedossa.
Positiivisinta kurssissa oli se, että Icaros pääsi autoilun pelostaan kurssin aikana. Leikkauksen jälkeen sille tuli kammo autoilua kohtaan. Agility tunnille autolla mentiin lyhyttä matkaa koiran nauttiman harrastuksen pariin ja jo parin kerran jälkeen Icaros autoili läähättämättä ja rauhassa omassa pesässään. Leikkauksen jälkeen se piippasi ja vinkui ja pyrki kaikin keinoin ihmisen syliin, mikä oli sekä vaarallista että koetteli kuskin hermoja.
Yleisestä terveydestä vielä muutama kommentti: aikaisemmin mainitsin blogissa tassu ihottumasta. Keväällä vaihdettiin ruoka viljattomaan nappulaan jossa oli lihaa, kalaa ja vihanneksia. Koiran nameissakin oli kanaa ja turskaa. Ihottuma rupesi yllättäen pahenemaan ja häntä rupesi hilseilemään. Loppukesästä tehtii taas ruoan muutos ja vaihdettiin tuoretuokaan ja lihaan, mutta se ei taas sopinut Nemesikselle ja liian proteiinipitoinen ruoka laittoi mahan löysälle. Kun tarpeeksi moni matto oli joutunut pesuun Nemesiksen ansiosta niin Nikke Knakkerton asialle ja alkuperäisen ongelman syy selvitykseen. Syylliseksi on paljastunut mitä todennäköisemmin kala. Nykyisin suurin osa koiran nappuloista sisältää kalaöljyjä ja jopa allergislle koirille tarkoitetu nappulat sisältävät kalaoljyjä. Ilmeisesti kala-allergia on koirilla melko harvinaista. Ja kun aluksi epäilin syyllisen olevan viljassa niin vaihdettiin ruoka viljattomaan ja viljan korvasi siinä tuotemerkissä osittain kala, joka pahensi oireita.
Nyt kun epäilen ongelman johtuvan kalasta, on nappulaksi valikoitunut viljaton ja kalaton nappula. Eli nappulassa ei ole edes kalaöljyä. Nappulan lisäksi koirat saavat edelleen tuoreruokaa, mutta pienemmissä määrin. Hiilihydraatit ja kuidut ja osa vitamiineista tulee nappuloista ja Nemesiksen maha pysyy kunnossa. Tärkeimpänä mattopyykin väheneminen nollaan :) Joitakin vuosia sitten kokeilin talvella lisätä koiran ruokaa öljyä ja sekös intoutti Icaroksen jyrsimään hännän päätään. Silloin lopetin lisäöljyn käytön mutta en ajatellut asiaa sen tarkemmin. Koiran ruokinta on välillä melkoista salatiedettä.
Seuraava päivitys tulee viimeistään tammikuussa, mutta yritän laittaa blogiin piakkoin uusia kuvia. Icaroksen ulkonäkö on muuttunut, sen turkki on ajettu lyhyeksi kokonaa myös korvista, päästä ja hännästä. Ulkonäkö muistuttaa nykyään lähinnä terrieriä kun rodulle tyypilliset hapsut on leikattu pois. Koira ainakin on tyytyväinen uuteen lookkiin :D
maanantai 14. marraskuuta 2011
tiistai 19. heinäkuuta 2011
Heinäkuu ja helteet
Missä viipyy heinkäkuun helteet? Hellekelejä odotellessa kerron ensin koirien kuulumiset.
Icaroksen silmäleikkauksesta on kulunut nyt 9 kk ja eilen muistelin minkälaista oli elää leikkauksesta toipuvan koiran kanssa kun meillä on nyt toinen "silmävammainen" talossa. Nemesis loukkasi silmänsä, liekkö ötökkä pistänyt ja ilmeisesti raapimalla tuli silmän sarveiskalvoon haavauma. Nemesiksellä on nyt päässä kauluri ja lääkkeenä samoja silmätippoja, mitä Icaroksella oli leikkauksen aikaan, eli Oftan Akvakol tippoja. Tippoja annostellaan 4 krt päivässä ja muutaman päivän päästä käydään kontrollissa jolloin katsotaan onko sarveiskalvo lähtenyt parantumaan. Lisäksi Nemesikselle annetaan kipulääkettä, sillä eläinlääkärin mukaan sarveiskalvon hiertymät ja vammat voidaan kivun asteikolla mitata siten, että jos ihmisellä on roska silmässä niin kipu kerrotaan kymmenellä. :-(
Nemesiksen silmävika ilmestyi yhden yön aikana ja sain eläinlääkäriajan samalle päivälle. Illalla kaikki oli kunnossa ja n. 5 tunnin yöunien jälkeen aamulla herätessä koiran toisen silmän luomet olivat kovasti turvoksissa ja silmä rähmi ja kutisi voimakkaasti. Kesä aikaan pienemmissä kaupungeissa on ruuhkaa eläinlääkäriasemilla ja olin varautunut lähtemään Kuopioon saakka potilaan kanssa, mutta onneksi aika löytyi myös lähempää. Nemesis kävi virallisissa silmätutkimuksissa toukokuussa joten mitään vakavaa ei nyt pitäisi silmissä olla, sillä toukokuussa kaikki oli kunnossa ja mitään silmäsairauksia ei ollut havaittavissa. Perus eläinläkärit eivät toki havaitse silmän sisällä olevia vikoja koska heillä ei ole siihen tarvittavia laitteita, mutta he pystyvät tekemään esimerkiksi pintavärjäys-testejä. Nemesiksen silmän pinta värjättiin, jolloin havaittiin haavauma sarveiskalvossa.
Koirien silmäjutut säikäyttää joka kerta kun kohdalle osuu. Nemesis on nyt saman tyyppinen potilas mitä Icaros oli leikkauksen jälkeen. Se joutuu pitämään kauluria että ei hankaa silmää. Meidän koirat suorastaan "halvautuvat" kun niille laitetaan kauluri kaulaan. Nemesis on välillä myös kipeän oloinen ja kipeyttä hoidetaan säärkylääkkeellä. Koira onkin nyt mukana töissä ainakin pari päivää että sitä voi vahtia, kun kaulurikaan ei ole 100% keino ja kauluri voi aina lähteä irti.
Nyt vaan peukut pystyyn että tämä meidän potilas toipuu ja että heinäkuun helteet eivät aiheuta tulehdusta silmään. Icaros on kotona pirteä kuin peipponen ja nyt kun sairasta koiraa ja tervettä koiraa vertaa niin ero on huima! Viime lokakuussa Icaros oli yhtä kipeä ja hoidettava mitä Nemesis on nyt. Nyt Icaros vaatii huomiota ja pomppii sohvalla ja Nemesis makaa vaan vieressä ja huokailee. Toivotavasti meidän osalta nämä potilaat loppuisivat tähän. Kun koira sairastaa niin itsellä on niin kova huoli että henkisesti ahdistaa ja miettii paraneeko koira ja että onko se kauhean kipeä. Koirat ovat huonoja näyttämään kipunsa. Onneksi voin ottaa potilaan töihin mukaan jos sitä ei uskalla jättää kotiin. On ainakin kokoajan vieressä että tilaa voi tarkkailla.
Icaroksesta vielä sen verran että 3 kk päästä eli lokakuussa lähdetään taas Tampereelle kontrolliin. Sitä ennen voisi pistäytyä Kuopiossa mittaamassa silmänpaineet niin tulee sitäkin seurattua säännöllisesti.
Icaroksen silmäleikkauksesta on kulunut nyt 9 kk ja eilen muistelin minkälaista oli elää leikkauksesta toipuvan koiran kanssa kun meillä on nyt toinen "silmävammainen" talossa. Nemesis loukkasi silmänsä, liekkö ötökkä pistänyt ja ilmeisesti raapimalla tuli silmän sarveiskalvoon haavauma. Nemesiksellä on nyt päässä kauluri ja lääkkeenä samoja silmätippoja, mitä Icaroksella oli leikkauksen aikaan, eli Oftan Akvakol tippoja. Tippoja annostellaan 4 krt päivässä ja muutaman päivän päästä käydään kontrollissa jolloin katsotaan onko sarveiskalvo lähtenyt parantumaan. Lisäksi Nemesikselle annetaan kipulääkettä, sillä eläinlääkärin mukaan sarveiskalvon hiertymät ja vammat voidaan kivun asteikolla mitata siten, että jos ihmisellä on roska silmässä niin kipu kerrotaan kymmenellä. :-(
Nemesiksen silmävika ilmestyi yhden yön aikana ja sain eläinlääkäriajan samalle päivälle. Illalla kaikki oli kunnossa ja n. 5 tunnin yöunien jälkeen aamulla herätessä koiran toisen silmän luomet olivat kovasti turvoksissa ja silmä rähmi ja kutisi voimakkaasti. Kesä aikaan pienemmissä kaupungeissa on ruuhkaa eläinlääkäriasemilla ja olin varautunut lähtemään Kuopioon saakka potilaan kanssa, mutta onneksi aika löytyi myös lähempää. Nemesis kävi virallisissa silmätutkimuksissa toukokuussa joten mitään vakavaa ei nyt pitäisi silmissä olla, sillä toukokuussa kaikki oli kunnossa ja mitään silmäsairauksia ei ollut havaittavissa. Perus eläinläkärit eivät toki havaitse silmän sisällä olevia vikoja koska heillä ei ole siihen tarvittavia laitteita, mutta he pystyvät tekemään esimerkiksi pintavärjäys-testejä. Nemesiksen silmän pinta värjättiin, jolloin havaittiin haavauma sarveiskalvossa.
Koirien silmäjutut säikäyttää joka kerta kun kohdalle osuu. Nemesis on nyt saman tyyppinen potilas mitä Icaros oli leikkauksen jälkeen. Se joutuu pitämään kauluria että ei hankaa silmää. Meidän koirat suorastaan "halvautuvat" kun niille laitetaan kauluri kaulaan. Nemesis on välillä myös kipeän oloinen ja kipeyttä hoidetaan säärkylääkkeellä. Koira onkin nyt mukana töissä ainakin pari päivää että sitä voi vahtia, kun kaulurikaan ei ole 100% keino ja kauluri voi aina lähteä irti.
Nyt vaan peukut pystyyn että tämä meidän potilas toipuu ja että heinäkuun helteet eivät aiheuta tulehdusta silmään. Icaros on kotona pirteä kuin peipponen ja nyt kun sairasta koiraa ja tervettä koiraa vertaa niin ero on huima! Viime lokakuussa Icaros oli yhtä kipeä ja hoidettava mitä Nemesis on nyt. Nyt Icaros vaatii huomiota ja pomppii sohvalla ja Nemesis makaa vaan vieressä ja huokailee. Toivotavasti meidän osalta nämä potilaat loppuisivat tähän. Kun koira sairastaa niin itsellä on niin kova huoli että henkisesti ahdistaa ja miettii paraneeko koira ja että onko se kauhean kipeä. Koirat ovat huonoja näyttämään kipunsa. Onneksi voin ottaa potilaan töihin mukaan jos sitä ei uskalla jättää kotiin. On ainakin kokoajan vieressä että tilaa voi tarkkailla.
Icaroksesta vielä sen verran että 3 kk päästä eli lokakuussa lähdetään taas Tampereelle kontrolliin. Sitä ennen voisi pistäytyä Kuopiossa mittaamassa silmänpaineet niin tulee sitäkin seurattua säännöllisesti.
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Piha-aidan korotustalkoot ja muuta mukavaa
Kesä keikkuen tulevi ja syksy vielä sähäkämmin. No, onneksi juhannus on vielä edessä päin.
Juhannuksen suunnitelmiin kuuluu piha-aidan korotustalkoot. Rakkaat haukkumme ovat nimittäin keksineet uuden harrastuksen joka on piha-aidan yli kiipeäminen ja naapurin kissojen jahtaaminen. Tätä touhua tekee oikeastaan vain Nemesis, mutta Icaros on yhtä sinnikäs ja tarpeen vaatiessa sekin kipuaa yli aidan.
Tähän mennessä koirille ja kissoille ei ole tullut sattumia, mutta vastuullisena koiran omistajana ei auta muu kuin korottaa aitaa että koirat eivät pääse jatkossa enää karkailemaan. Viimeksi Nemesis ajoi naapurin lihavan kissan puuhun ja toisen kissan halkovajan alle. Nemesis ja Icaros ovat molemmat käyneet koirakouluja, mm. pentukurssin, arkitottelevaisuuden ja toko alkeet agilitystä nyt puhumattakaan ja molemmat ovatkin tosi tottelevaisia siihen asti, kunnes joku jahdattava eläin tulee näköpiiriin. Jos omistaja kerkiää reagoida ennen koiraa ja "tänne" käsky kajahtaa ennen kuin koira on "lukinnut saaliin näkökenttäänsä" kaikki on hyvin ja koira tulee käskystä luokse. Vaan jos omistaja on sadasosasekunnin myöhässä niin se on menoa se. Harjakoira on yllättävän salisviettinen koira.
Kesä on lähenyt käyntiin mukavasti ja koirien kanssa ollaan päästy myös veneilyn makuun kun hommasimme pienen soutuveneen. Molemmille koirille oli tietenkin hankittava pelastusliivit :-) Icaroksen sairauden osalta kevät ja kesän alku on myös mennyt hyvin. Tarkoituksena olisi käydä mittaamassa silmän paineet ainakin yhden kerran Kuopiossa, sillä seuraava käynti Tampereella on vasta lokakuussa.
Uudessa harjakoiralehdessä oli silmäspesialistin haastattelu ja haastattelija oli kysynyt eläinlääkäriltä myös linssiluksaatiosta. Hänen mukaansa linssileikkauksen ennuste pitkällä tähtäimellä on korkeintaan tyydyttävä ja muiden silmävikojen riski on suuri. Yhtenä juurikin silmänpainetauti.
Itse koen linssileikkauksen "lisäaikana" koiralle ja toivon että Icaroksen kanssa porskutellaan ainakin siihen 10 ikävuoteen saakka. (Johon on vielä matkaa sellaiset 7 v). En tiedä lieneekö kovin utopistista ajattelua, mutta toivotaan! Ja tämän kaltaisten leikkausten ansiosta koirien lääketiede etenee ja lääkäreille tulee kokemuksia linssileikkauksien kannattavuudesta koiralle. Päivitin Icaroksen terveystiedot myös Hannes Lohen koirageenitutkimukseen, johon on luovutettu verta meidän molemmilta koirilta. Tässä linkki kaikille kiinnostuneille: http://www.koirangeenit.fi/
Selailin tänään pitkästä aikaa heeleri foorumia ( Lancashire Heeler - koirarodun keskustelupalsta). Heelereillä on myös esiintynyt linssiluksaatiota ja statukseltaan " kantaja" koiriakin on sairastunut linssiluksaatioon. Ennen Icaroksen linssiluksaatioleikkausta etsin sairaudesta ja leikkauksesta tietoa netin kautta mm. heeleri foorumilta. Siellä on jotain juttua linssiluksaatiosta, mutta ei mitään leikatuista koirista. Tänään selailin foorumia ja edelleenkään sieltä ei löytynyt tietoa itse leikkaukseta. Heelerien yhdistyksen lehdessä on ilmeisesti julkaistu koiran omistajan kirjoitus koiran linssileikkauksesta. Olisi mienlenkiintoista lukea tuo juttu ja verrata kokemuksia omiin koekemuksiin. Ja samalla saada tietoa miten koira jaksaa esim. vuoden tai kahden vuoden päästä leikkauksesta.
Tuli vähän sekava blogipäivitys, mutta loppuun vielä muutama kesäinen kuva. Kuvat on otettu tämän kesän ensimmäisten helteiden aikaan :-)
![]()
![]()
Juhannuksen suunnitelmiin kuuluu piha-aidan korotustalkoot. Rakkaat haukkumme ovat nimittäin keksineet uuden harrastuksen joka on piha-aidan yli kiipeäminen ja naapurin kissojen jahtaaminen. Tätä touhua tekee oikeastaan vain Nemesis, mutta Icaros on yhtä sinnikäs ja tarpeen vaatiessa sekin kipuaa yli aidan.
Tähän mennessä koirille ja kissoille ei ole tullut sattumia, mutta vastuullisena koiran omistajana ei auta muu kuin korottaa aitaa että koirat eivät pääse jatkossa enää karkailemaan. Viimeksi Nemesis ajoi naapurin lihavan kissan puuhun ja toisen kissan halkovajan alle. Nemesis ja Icaros ovat molemmat käyneet koirakouluja, mm. pentukurssin, arkitottelevaisuuden ja toko alkeet agilitystä nyt puhumattakaan ja molemmat ovatkin tosi tottelevaisia siihen asti, kunnes joku jahdattava eläin tulee näköpiiriin. Jos omistaja kerkiää reagoida ennen koiraa ja "tänne" käsky kajahtaa ennen kuin koira on "lukinnut saaliin näkökenttäänsä" kaikki on hyvin ja koira tulee käskystä luokse. Vaan jos omistaja on sadasosasekunnin myöhässä niin se on menoa se. Harjakoira on yllättävän salisviettinen koira.
Kesä on lähenyt käyntiin mukavasti ja koirien kanssa ollaan päästy myös veneilyn makuun kun hommasimme pienen soutuveneen. Molemmille koirille oli tietenkin hankittava pelastusliivit :-) Icaroksen sairauden osalta kevät ja kesän alku on myös mennyt hyvin. Tarkoituksena olisi käydä mittaamassa silmän paineet ainakin yhden kerran Kuopiossa, sillä seuraava käynti Tampereella on vasta lokakuussa.
Uudessa harjakoiralehdessä oli silmäspesialistin haastattelu ja haastattelija oli kysynyt eläinlääkäriltä myös linssiluksaatiosta. Hänen mukaansa linssileikkauksen ennuste pitkällä tähtäimellä on korkeintaan tyydyttävä ja muiden silmävikojen riski on suuri. Yhtenä juurikin silmänpainetauti.
Itse koen linssileikkauksen "lisäaikana" koiralle ja toivon että Icaroksen kanssa porskutellaan ainakin siihen 10 ikävuoteen saakka. (Johon on vielä matkaa sellaiset 7 v). En tiedä lieneekö kovin utopistista ajattelua, mutta toivotaan! Ja tämän kaltaisten leikkausten ansiosta koirien lääketiede etenee ja lääkäreille tulee kokemuksia linssileikkauksien kannattavuudesta koiralle. Päivitin Icaroksen terveystiedot myös Hannes Lohen koirageenitutkimukseen, johon on luovutettu verta meidän molemmilta koirilta. Tässä linkki kaikille kiinnostuneille: http://www.koirangeenit.fi/
Selailin tänään pitkästä aikaa heeleri foorumia ( Lancashire Heeler - koirarodun keskustelupalsta). Heelereillä on myös esiintynyt linssiluksaatiota ja statukseltaan " kantaja" koiriakin on sairastunut linssiluksaatioon. Ennen Icaroksen linssiluksaatioleikkausta etsin sairaudesta ja leikkauksesta tietoa netin kautta mm. heeleri foorumilta. Siellä on jotain juttua linssiluksaatiosta, mutta ei mitään leikatuista koirista. Tänään selailin foorumia ja edelleenkään sieltä ei löytynyt tietoa itse leikkaukseta. Heelerien yhdistyksen lehdessä on ilmeisesti julkaistu koiran omistajan kirjoitus koiran linssileikkauksesta. Olisi mienlenkiintoista lukea tuo juttu ja verrata kokemuksia omiin koekemuksiin. Ja samalla saada tietoa miten koira jaksaa esim. vuoden tai kahden vuoden päästä leikkauksesta.
Tuli vähän sekava blogipäivitys, mutta loppuun vielä muutama kesäinen kuva. Kuvat on otettu tämän kesän ensimmäisten helteiden aikaan :-)
perjantai 27. toukokuuta 2011
Tampereen kontrollikäynnin tuloksia
No niin!
Nyt löytyi aikaa istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan Tampereen kontrollikäynnin tulokset.
Icaroksen silmät olivat siistit ja hyvin parantuneet. Lasiaisvuotoa etukammioon ei näkynyt ollenkaan, eli lasiainen oli siellä missä pitikin ja oikeassa muodossaan. Icaroksen veljellä on todettu lasiaisen rappeuma ja itsellä on pienoinen pelko että jos sama tauti iskee Icarokseen, lasiainen valuu herkemmin etukammioon kun linssit eivät ole sitä pidättelemässä ja silmien kanssa tulee esim. paineongelmia. Mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä ja silmät ovat kunnossa :-)
Silmän paineet olivat: oikea 16 ja vasen 24. Tämänkin osalta voidaan riemuita, eli paineet on edelleen laskusuunnassa. Lääkitystä jatketaan edelleen, Pred Forte tippoja 1 tippa molempiin silmiin 3 kertaa viikossa, ma, ke, pe. Oma kokemus silmätipoista on positiivinen, tuntuu että tipat rauhoittavat silmiä ja estävät silmien ärtymistä. Koirakin on tottunut tippojen lattoon täysin ja melkeinpä odottaa innokkaana kun tippapullo kaivetaan esiin: Jee, herkkuhetki tiedossa! Tipoittelua jatketaan ainakin lokakuulle jolloin on seuraavan kontrollin aika.
Tampereella oli mukana myös Nemesis ja siltä tarkistettiin silmät, polvet ja sydän. Silmät olivat ok, polvet 0/0, mutta sydämmestä kuului sivuääni. Sivuääni kuului sydämmen oikealta puolelta ja ei ole ilmeisesti kovinkaan vakava, mutta ajattelin käyttää Nemesiksen sydänultrassa kesäloman aikana jotta selvitetään mistä sivuääni johtuu. Nemesis on urheilullinen koira ja sen kanssa harrastetaan agilityä, joten haluan varmistaa että harrastuksista ei ole sille haittaa.
Edellisessä kirjoituksessa kirjoittelin Icaroksen tassu ihottumasta, siitä on nyt päästy eroon ruokavalion ja sinkkivoiteen ansiosta. Eläinlääkäri epäili tosiaankin jonkin sortin allergiaa, toivottavasti ongelma ei palaa.
Seuraavaksi tulee kuvia koirista ja keväästä:
Icaros on vauhdikas koira ja pallon nouto on edelleen sen yksi lempi puuha. Näin sitä juostaan pallon perässä :-)
Icarokselle ostettiin valkea pallo joka näkyy kesällä vihreästä nurmikosta heikkonäköisen koiran silmiin. Pallo kerkesi jo likastua kevään leikeissä :-)
Alemmassa kuvasarjassa on lentäviä harjakoiria, "kallisarvoisten" pihapensaiden repimistä ja lopputuloksena on kaksi varsin roskaista eläintä. :-)
Välillä mietin että olisipa mukava käydä Icaroksen kanssa pyörähtämässä koiranäyttelyssä, vaan missä välissä sitä turkkia kerkiää kasvatella kun "melkein maalla" joka toinen vuodenaika on hankalaa turkkikoiran kanssa ;-) Keväällä roskat tarttuvat jopa karvattomaan nakuun, saati sitten pitkäturkkiseen puuteriin ja entä sitten syksyn kurakelit. Kesällä valkoinen turkki on lähinnä vihreä ja talvella lumipaakkuinen. Ehkä pääsemme kehiin sitten kun Icaroksesta tulee vanha, rauhallinen ja arvokas daami eikä pihalla möyriminen kuulu enää sen harrastuksiin. :-)
Icaros ja Nemesis toivottavat mukavaa kevättä kaikille! :-D (lumikuvissa ja tässä kuvassa on kuukauden ero, aika huima muutos vihreydessä! Tässä kuvassa näkyy myös tuunattu pyykinkuivaustelineen jalka. Icaros törmäsi pyykinkuivaustelineeseen koska se on vihreä ja ei erotu hyvin taustasta. Koiralle ei onneksi käynyt kuinkaan ja nyt telineen jalassa on pala armaflexiä kontrastin ja pehmeyden takia. Tuunaus rules :-) )
Nyt löytyi aikaa istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan Tampereen kontrollikäynnin tulokset.
Icaroksen silmät olivat siistit ja hyvin parantuneet. Lasiaisvuotoa etukammioon ei näkynyt ollenkaan, eli lasiainen oli siellä missä pitikin ja oikeassa muodossaan. Icaroksen veljellä on todettu lasiaisen rappeuma ja itsellä on pienoinen pelko että jos sama tauti iskee Icarokseen, lasiainen valuu herkemmin etukammioon kun linssit eivät ole sitä pidättelemässä ja silmien kanssa tulee esim. paineongelmia. Mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä ja silmät ovat kunnossa :-)
Silmän paineet olivat: oikea 16 ja vasen 24. Tämänkin osalta voidaan riemuita, eli paineet on edelleen laskusuunnassa. Lääkitystä jatketaan edelleen, Pred Forte tippoja 1 tippa molempiin silmiin 3 kertaa viikossa, ma, ke, pe. Oma kokemus silmätipoista on positiivinen, tuntuu että tipat rauhoittavat silmiä ja estävät silmien ärtymistä. Koirakin on tottunut tippojen lattoon täysin ja melkeinpä odottaa innokkaana kun tippapullo kaivetaan esiin: Jee, herkkuhetki tiedossa! Tipoittelua jatketaan ainakin lokakuulle jolloin on seuraavan kontrollin aika.
Tampereella oli mukana myös Nemesis ja siltä tarkistettiin silmät, polvet ja sydän. Silmät olivat ok, polvet 0/0, mutta sydämmestä kuului sivuääni. Sivuääni kuului sydämmen oikealta puolelta ja ei ole ilmeisesti kovinkaan vakava, mutta ajattelin käyttää Nemesiksen sydänultrassa kesäloman aikana jotta selvitetään mistä sivuääni johtuu. Nemesis on urheilullinen koira ja sen kanssa harrastetaan agilityä, joten haluan varmistaa että harrastuksista ei ole sille haittaa.
Edellisessä kirjoituksessa kirjoittelin Icaroksen tassu ihottumasta, siitä on nyt päästy eroon ruokavalion ja sinkkivoiteen ansiosta. Eläinlääkäri epäili tosiaankin jonkin sortin allergiaa, toivottavasti ongelma ei palaa.
Seuraavaksi tulee kuvia koirista ja keväästä:
Icaros on vauhdikas koira ja pallon nouto on edelleen sen yksi lempi puuha. Näin sitä juostaan pallon perässä :-)
Alemmassa kuvasarjassa on lentäviä harjakoiria, "kallisarvoisten" pihapensaiden repimistä ja lopputuloksena on kaksi varsin roskaista eläintä. :-)
Välillä mietin että olisipa mukava käydä Icaroksen kanssa pyörähtämässä koiranäyttelyssä, vaan missä välissä sitä turkkia kerkiää kasvatella kun "melkein maalla" joka toinen vuodenaika on hankalaa turkkikoiran kanssa ;-) Keväällä roskat tarttuvat jopa karvattomaan nakuun, saati sitten pitkäturkkiseen puuteriin ja entä sitten syksyn kurakelit. Kesällä valkoinen turkki on lähinnä vihreä ja talvella lumipaakkuinen. Ehkä pääsemme kehiin sitten kun Icaroksesta tulee vanha, rauhallinen ja arvokas daami eikä pihalla möyriminen kuulu enää sen harrastuksiin. :-)
Icaros ja Nemesis toivottavat mukavaa kevättä kaikille! :-D (lumikuvissa ja tässä kuvassa on kuukauden ero, aika huima muutos vihreydessä! Tässä kuvassa näkyy myös tuunattu pyykinkuivaustelineen jalka. Icaros törmäsi pyykinkuivaustelineeseen koska se on vihreä ja ei erotu hyvin taustasta. Koiralle ei onneksi käynyt kuinkaan ja nyt telineen jalassa on pala armaflexiä kontrastin ja pehmeyden takia. Tuunaus rules :-) )
tiistai 24. toukokuuta 2011
Kevät! :)
Tällä kertaa jätän viikkojen laskemisen pois, kevään kunniaksi ;-)
Pihaltamme on sulanut osa lumista ja lumen alta on paljastunut sammalta ja heinää. Koirat on enemmän kuin mielissään! Eilis illan molemmat juoksivat peräkanaa pitkin pihaa ja heti kun silmä vältti, oli jompi kumpi kaivamassa monttua terassin alle. Ilmeisesti suunnittelevat jonkin sortin kevätretkeä Kiinaan.
Jännä juttu, koko talven koirat ovat möllöttäneen horroksessa, leikkiminen on ollut minimaalista niin sisällä kuin ulkonakin ja vaikka molemmat puetaan sään mukaan niin lumihangessa ei ole kiva juosta. Nyt kun nurmikko on paljastunut ja hädin tuskin kuivunut, on koirilla virtaa ja lenkkeillessä saa pysähtyä joka puskan juureen merkkailemaan. (Juu, kyllä tytötkin merkkailee) :-)
Icaroksen kanssa on opeteltu pitämään aurinkolaseja kirkkailla säillä. Aurinkolasit on sen mielestä melko turhat ja epämiellyttävät. Eli harjoitusta kaivataan edelleen. Kevään mittaan silmien suojaus on tärkeää, sillä nyt kun lumet sulaa ja heinänkorret ja pensaiden oksat tulevat esiin lumen alta, on silmien vaurioituminen mahdollista. Icaroksella on edelleen heikko näkö ja tuskinpa se enää tuosta paranee. Pihalla juostessaan Nemesis harhauttaa Icarosta ja usein molemmat pojottavat pensaiden alla. Icaros ei vaan näe oksia kovin tarkasti joten suojaavat lasit ovat tarpeelliset.
Muista terveysasioista, Icarokselle tuli toiseen etutassuun ihottuma ja sen kanssa on temppuiltu nyt parisen kuukautta. Eläinlääkärillä ollaan käyty useaan otteeseen ja saatu ensin kortisoni voidetta, sitten antibioottikuuri ja kortisonitabletit. Mikään ei tehoa. Hiivanäytteetkin otettiin ja hiivaa tassusta ei löytynyt. Nyt ostin apteekista sinkkivoidetta, kokeillaan seuraavaksi sillä. Tähän mennessä on kokeiltu myös perusrasvaa ja Bepantheniä.
Koirien ruoka on mennyt vaihtoon ja uusi ruoka maittaa paremmin kuin hyvin, seuraavana vaihtoehtona olen miettinyt raakaruokintaan siirtymistä jolla eliminoitaisiin varastopunkkiallergia ja helpommin myös muut ruoka-aineallergiat. Ihottuma on kyllä eriskummallinen tapaus, olen kuvitellut että jos koiralla on allergia niin se ilmenee myös muissakin tassuissa ja mahdollisesti korvissa. Icaros ei rapsuttele itseään tavallista enemmän, sitä ei kutita ja muutenkin on pirteä ja tyytyväinen koira.
Icaroksella on muutama yliherkkyys, se ei siedä esim. Axilur matolääkettä vaan oksentaa sen saman tien ulos. Toinen lääke on Exspot punkkikarkoite josta tuli kamala kutina. Lääke oli pestävä heti pois ja aloevera hoitoainetta rutkasti turkkiin. Punkkikarkoitteena on hyväksi havaittu Frontline Comp. Sinkkivoiteen lisäksi ostin eilen myös punkkikarkoitteen, viime kesänä paikallisesta apteekista oli Frontline loppunut pahimpaan punkki aikaan (ja siitä syystä jouduimme kokeilemaan Exspottia).
Tampereen kontrollikäynti on varattu, sinne suuntaamme tiistaina 2.5. Samalla reissulla Nemesikseltä tutkitaan silmät, polvet ja sydän. Molempien koirien tutkimukset jännittävät omistajaa enemmän kuin koiria :-)
Pihaltamme on sulanut osa lumista ja lumen alta on paljastunut sammalta ja heinää. Koirat on enemmän kuin mielissään! Eilis illan molemmat juoksivat peräkanaa pitkin pihaa ja heti kun silmä vältti, oli jompi kumpi kaivamassa monttua terassin alle. Ilmeisesti suunnittelevat jonkin sortin kevätretkeä Kiinaan.
Jännä juttu, koko talven koirat ovat möllöttäneen horroksessa, leikkiminen on ollut minimaalista niin sisällä kuin ulkonakin ja vaikka molemmat puetaan sään mukaan niin lumihangessa ei ole kiva juosta. Nyt kun nurmikko on paljastunut ja hädin tuskin kuivunut, on koirilla virtaa ja lenkkeillessä saa pysähtyä joka puskan juureen merkkailemaan. (Juu, kyllä tytötkin merkkailee) :-)
Icaroksen kanssa on opeteltu pitämään aurinkolaseja kirkkailla säillä. Aurinkolasit on sen mielestä melko turhat ja epämiellyttävät. Eli harjoitusta kaivataan edelleen. Kevään mittaan silmien suojaus on tärkeää, sillä nyt kun lumet sulaa ja heinänkorret ja pensaiden oksat tulevat esiin lumen alta, on silmien vaurioituminen mahdollista. Icaroksella on edelleen heikko näkö ja tuskinpa se enää tuosta paranee. Pihalla juostessaan Nemesis harhauttaa Icarosta ja usein molemmat pojottavat pensaiden alla. Icaros ei vaan näe oksia kovin tarkasti joten suojaavat lasit ovat tarpeelliset.
Muista terveysasioista, Icarokselle tuli toiseen etutassuun ihottuma ja sen kanssa on temppuiltu nyt parisen kuukautta. Eläinlääkärillä ollaan käyty useaan otteeseen ja saatu ensin kortisoni voidetta, sitten antibioottikuuri ja kortisonitabletit. Mikään ei tehoa. Hiivanäytteetkin otettiin ja hiivaa tassusta ei löytynyt. Nyt ostin apteekista sinkkivoidetta, kokeillaan seuraavaksi sillä. Tähän mennessä on kokeiltu myös perusrasvaa ja Bepantheniä.
Koirien ruoka on mennyt vaihtoon ja uusi ruoka maittaa paremmin kuin hyvin, seuraavana vaihtoehtona olen miettinyt raakaruokintaan siirtymistä jolla eliminoitaisiin varastopunkkiallergia ja helpommin myös muut ruoka-aineallergiat. Ihottuma on kyllä eriskummallinen tapaus, olen kuvitellut että jos koiralla on allergia niin se ilmenee myös muissakin tassuissa ja mahdollisesti korvissa. Icaros ei rapsuttele itseään tavallista enemmän, sitä ei kutita ja muutenkin on pirteä ja tyytyväinen koira.
Icaroksella on muutama yliherkkyys, se ei siedä esim. Axilur matolääkettä vaan oksentaa sen saman tien ulos. Toinen lääke on Exspot punkkikarkoite josta tuli kamala kutina. Lääke oli pestävä heti pois ja aloevera hoitoainetta rutkasti turkkiin. Punkkikarkoitteena on hyväksi havaittu Frontline Comp. Sinkkivoiteen lisäksi ostin eilen myös punkkikarkoitteen, viime kesänä paikallisesta apteekista oli Frontline loppunut pahimpaan punkki aikaan (ja siitä syystä jouduimme kokeilemaan Exspottia).
Tampereen kontrollikäynti on varattu, sinne suuntaamme tiistaina 2.5. Samalla reissulla Nemesikseltä tutkitaan silmät, polvet ja sydän. Molempien koirien tutkimukset jännittävät omistajaa enemmän kuin koiria :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)