Arki koirien kanssa on sujunut tasaisesti. Molemmilla tytöillä on juoksut meneillään ja Nemesis on hirmuinen ärrimurri ja Icaros on oma iloinen itsensä. Pitääkin huhtikuussa kysellä Tampereen reissulla Icaroksen mahdollista sterilisointia, kaverini leikkautti oman narttukoiransa ja toimenpide onnistui ja koira toipui leikkauksesta nopeasti. Jos Icaros päätetään sterilisoida, niin täytyy odotella että tulisi ainakin se vuosi täyteen silmäleikkauksesta.
Koirille tuli postissa toppahaalarit ja niille onkin ollut käyttöä, kiitos pakkasten. Toppahaalarit ovat oikein sävy sävyyn, molemmilla samanlaiset.
Loppiaisena käytiin sukuloimassa pohjoisessa ja sillä reissulla huomasin Icaroksen silmistä, että oikean silmän valkuaiset rupesivat punertamaan ja syynä ilmeisesti reissaamisen aiheuttama stressi. Icaros ei nauti enää nykyään automatkoista, ennen se oli innokas autoilija mutta silmäleikkauksen jälkeen se on ruvennut jännittämään autoilua. Loppiaisen pyhinä kilometrejä kertyi varmaan se 800km ja sunnutaina kun palattiin kotiin, niin koirat olivat väsyneitä ja Icaroksen silmä punersi. Sille laitettiin ylimääräiset silmätipat ja seuraavana päivänä kaikki oli jo ok.
Kaiken kaikkiaan tuntuu että silmäleikkauspäätös oli yksi viisaimpia mitä olen tehnyt :-) Nyt kun leikkauksesta on jo kulunut aikaa, niin arki on luiskahtanut normaaliin uomaansa ja Icaros toimittaa normaalia virkaansa, nimittäin seurakoiran virkaa :-)
