sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Viikko nro 21. leikkauksen jälkeen

Kylläpä aika vilisee huomaamatta eteenpäin! Icaroksen linssiluksaatioleikkauksesta on kulunut aikaa jo 5 kk. Tai no, miten sen nyt ottaa, 5 kk on kyllä pitemmässä juoksussa lyhyt aika :-)

Viimeisestä blogipäivityksestä on kulunut aikaa ja paljon on taas kerennyt tapahtua sen jälkeen, kaikki pelkästään positiivista onneksi.

Icaroksen kanssa kokeiltiin agilityä muutama viikko sitten. Vaikka koira ei ole tehnyt mitään agilityyn viittaavaakaan yli neljään kuukauteen, niin todella hyvin sillä oli muistissa käskyt ja esteet. Kokeiltiin paria hyppyä, muuria ja putkea ja hienosti meni! melkein paremmin kuin meidän näkevän koiran kanssa ;-) Kisoihin meillä ei ole asiaa ja kontaktejakaan en vielä uskaltanut ottaa putoamisvaaran vuoksi, mutta täytyy pikku hiljaa kokeilla enemmän ja monipuolisemmin esteitä koiran ja omistajan iloksi ja koiran kykyjen rajoissa.

Kolme viikoa sitten kävin Icaroksen kanssa koirahierontakurssilla. Kurssi kesti viikon lopun yli ja kouluttajana oli urheilukoirahieroja. Kurssille menin jotta oppisin tuntemaan omien koirieni lihakset ja antamaan hierontaa ja tavoite tuli kyllä täyteen, kurssi oli oikein hyvä! Icaros oli mukana koekaniinina, se on hyvä harjoituskappale koska osaa maata nätisti paikoillaan ja antautuu nutuutettavaksi :-) Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi teoriaa ja hierottiin puolikas koira. Toisena päivänä käytiin läpi lisää teoriaa ja hierottiin loppu puolikas koirasta. Kurssilla käytiin läpi myös koiran tervettä liikuntaa ja rakennetta oikean liikkeen aikaansaamiseksi. Kurssille osallistui kymmenkunta eri rotua ja oli oikein antoisaa katsoa kouluttajan kanssa jokaisen koiran liikkeet ja löytää niistä yhdessä mahdollisia poikkeavuuksia, mitä löytyikin ihan useita kappaleita kurssille tulleista koirista.

Icaroksen liikkeet arvosteltiin myös ja sillä ei ollut havaittavissa mitään jumeja tai epätasaista liikkumista. Kouluttaja sanoi Icaroksen ranteiden olevan liian suorat, joka voi rasittaa koiraa agilityssa esteiltä alas tultaessa. Takakorkeudesta mainitsi myös :-) Mutta liikkeet ja lihaksisto oli kunnossa. Viime talvena Icaroksella oli jotain jumia takaosassa koska sen kulki takajalat rungon alla töpöttäen, mutta nyt vaiva on korjaantunut ja liikkeet näyttävät paljon rennommilta.

Tänään katselin Icaroksen pentukuvia ja oli se kyllä suloinen pienenä! Taitaa vaivata taas pentukuume, mutta jos tänä keväänä ei kuitenkaan sitä pentua tulisi taloon ;-) Nyt kun on kaksi sisäsiistiä ja "hyväkäytöksistä" koiraa niin pidetään edes jokunen vuosi tämä tilanne päällä.

Icaroksen pentukuva muistin virkistämiseksi ja pentukuumeen nostatukseen:

Tähän loppuun vielä haluaisin painottaa linssiluksaatioalttiiden rotujen silmäpeilausten tärkeydestä ja omistajan vastuusta jos koira sairastuu. Luin taas yhdestä linssiluksaatioon sairastuneesta koirasta ja ilmeisesti kyseisellä koiralla on ollut ongelmia silmien kanssa jo pidempään.

Linssiluksaatio on äärimmäisen kivulias sairaus ja jos koiralla todetaan linssiluksaatio ja silmät oireilevat, niin omistajan vastuulla on tehdä nopea päätös koiran tulevaisuudesta. Yleensä vaihtoehtoja on kaksi, silmäleikkaus tai lopetus. Itse tiedän yhden ainoan tapauksen jossa linssiluksaatio on pysynyt stabiilina lääkityksen avulla ja koira on pystynyt elämään ilman leikkausta, mutta tässä tapauksessa linssit olivat luksoituneet silmän takakammioon, jossa ne eivät häirinneet silmään nestekiertoa. Tämän pystyy toteamaan vain ammattitaitoinen virallinen silmäpeilaaja.

Eli jos koiran silmät oirehtivat, koira on LL altista rotua, koiraa ei ole geenitestattu ja koiran sukupuussa on LL sairaita tai kantajia, niin siinä vaiheessa koiran omistajan hälytyskellojen pitäisi alkaa soida ja koira viedä nopeasti viralliseen silmätarkistukseen!

Toivon sydämmeni pohjasta että tämä sairaus saadaan karsittua harjakoirista ajan kanssa ja että kaikki kasvattajat ja harrastajat kampanjoisivat geenitestien ja silmätutkimusten puolesta. Nyt kun on saatu hyvä työkalut sairauden tunnistamiseen ja työkalut eivät ole kallitta käyttää, niin yhtään sairasta pentua ei pitäisi enää syntyä.

Tämän palopuheen lopuksi, oikein mukavaa ja valoisaa kevättä kaikille ihmisille ja koirille! :-) Seuraava blogipäivitys tulee viimeistään huhtikuussa kun käydään Icaroksen kanssa taas Tampereella kontrollikäynnillä.

Loppuun vielä yksi kuva viime keväältä, Toivotaan että tuleva kevät ja kesä olisi yhtä lämmin :-)