Joulukuu 2013

Kävimme Icaroksen kanssa silmäkontrollissa viikolla 48. Uutiset olivat sekä hyviä että "huonoja". Ensiksi hyvät uutiset, silmänpaineet olivat oikeassa 10, vasemmassa 12. Xalatan-silmänpainetipat joka toinen päivä laitettuna riittävät pitämään silmänpaineet kohdillaan ja eläinlääkärin mukaan silmät olivat siistin näköiset ja stabiilit. Paineiden osalta ei siis tarvitse olla huolissaan.

Silmänpohjan rappeuma on edennyt huimaa vauhtia, tällä kertaa eläinlääkäri ei päässyt kurkkaamaan oikeaan silmään edes pupillia avaavien tippojen laiton jälkeen, sillä jostain syystä Icaroksen pupillit olivat todella pienet. Luulen tämän johtuneen edellisenä iltana laitetusta xalatanista, joten ensi kerralla tähtään tippojen laiton siten, että tipat laitetaan vasta kontrollikäynnin jälkeen.

Eläinlääkäri näki kuitenkin vasempaan silmään ja verisuonet silmän pohjassa ovat nyt täysin rappeutuneet, eli Icaros ei näe vasemmalla silmällä enää ollenkaan. Oikean silmän tilasta emme saaneet tällä kertaa selvyyttä pupillin pienuuden takia. Silmänpohjanrappeuma on edennyt siten, että se huomattiin maaliskuussa 2013 ja nyt joulukuussa 2013 koira on sokea.

Tällä kertaa eläinlääkäri sanoi että näyttäisi olevan kyseessä PRA, mutta hänellä ei ole tietoa voiko silmänpohja rappeutua esimerkiksi linssinpoisto leikkauksen takia, jolloin tämä sokeutuminen kuuluu leikkauksen jälkiseuraamuksiin.

Minulla on edelleen kaapissa PRA testi odottamassa, mutta saa nähdä testaanko Icaroksen vai en. Toisaalta voisi käyttää koiran kertaalleen vielä leikanneen lääkärin silmäkontrollissa, mutta täytyy katsoa tehdäänko ensi kesänä vaikka kesälomaretki Tampereelle, jolloin kontrolli hoituu siinä samalla. Tällä hetkellä tuntuu että mukavampi käydä kontrollissa tässä lähellä kun ajaa 8h autolla koiran kanssa joka ei autoretkistä kamalasti nauti.

Icarokselle kuuluu muuten ihan hyvää :) Se on edelleen reipas pieni koira, leikkii muiden koirien kanssa mielellään, hakee ääntelevää lelua kun sitä sille heittää ja tykkää rapsutuksista ja tutuista ihmisistä.

Minulla on pyörinyt mielessä ajatus osaanko luopua tarpeeksi ajoissa kun sen aika tulee. Netistä on saanut lukea mitä kamalampia tapauksia siitä, kun koiran omistaja ei ole osannut antaa periksi vaan koiraa pidetään elossa ja hoidetaan niin kauan kuin siinä henki pihisee. Joillekin tämä meidän tilanne saattaa näyttää myös siltä että pidetäänkö koiraa väkisellä hengissä kun se on sokea. Itse ajattelen kuitenkin niin, että sokeus ei meidän tapauksessa haittaa kun koira ei ole kipeä ja sen energia pystytään purkamaan sokeudesta huolimatta. Kaikki muut aistit koiralla toimii ja kropaltaan on myöskin hyvässä kunnossa. Normaalissa arjessa Icarosta hoidetaan samalla tavalla kuin meidän muitakin koiria, sille laitetaan ainoastaan silmätipat joka toinen päivä, mitä muille koirille ei tehdä.

Alla vielä muutama kesäinen/syksyinen kuva. Icarokselle on kasvatettu viikset, jotta se pystyy paremmin havaitsemaan esineitä ja tavaroita.

Meillä oli pihvi perjantai, ja luonnollisesti pihvin valmistusta valvoi muutama ylimääräinen silmäpari :)

Kesäkuu 2013 vol. 2

Silmäkontrollissa käyty. Jipii, edelleen hyvillä mielin jatketaan! :)

Silmänpaineet olivat silmissä 11 ja 13, eli oikein mallikkaat. Painetipat joka toinen päivä laitettuna riittävät pitämään silmän paineet alhaisina. Silmänpohjan rappeuma etenee vasemmassa silmässä, mutta eläinlääkärin mukaan se ei aiheuta kipua tai muita oireita, joten Icaroksen kanssa jatketaan entiseen malliin. Oikea silmä on tilanteeseen nähden ok, ja siinä on jonkinlainen näkökyky tallella.

Silmiä seurataan jatkossa 3-4 kertaa vuodessa paineiden ja rappeuman etenemisen osalta, joten seuraava klinikkakäynti ajoittuu sitten syys-loka kuulle.

Seuraava päivitys blogiin tulee siis viimeistään syksyllä, saa nähdä jos jäisi kesälläkin aikaa päivitellä hieman kesän kuulumisia :)

Kesäkuu 2013

Talvi oli ja meni, tilalle tuli kevät ja kesä :)
Icaros täytti huhtikuussa 5v. ja synttäreitä juhlittiin kotona "siskojen kanssa".

Helmikuussa käytiin silmä kontrollissa, silmän paineet olivat 10 luokkaa molemmissa silmissä ja painetippoja laitetaan jatkossa silmiin joka toinen päivä. Huolestuttavin löytö oli kuitenkin silmänpohjan rappeuma, joka on ilmestynyt muutamassa kuukaudessa Icaroksen vasempaan silmään. Rappeuma on auheuttanut myös näön äkillisen huononemisen. Viime kesänä Icarokselta onnistui vielä agility, se pystyi pujottelemaan kepit ja näki mennä putkeen. Talvi tauon jälkeen ollaan kokeiltu kotipihassa agilityä omilla esteillä ja koska koira ei näe enää keppeja, niin tämä harrastus on jätetty nyt kokonaan ja jatkossa tehdään omaksi iloksi tokoilua.

Seuraava kontrolli on ensi viikolla, jolloin katsotaan onko Icaroksen silmänpohjan rappeuma edennyt tai tullut toiseenkin silmään. Mitään isoja hoitotoimenpiteitä tai leikkauksia ei lähdetä enää koiralle tekemään, täytyy toivoa että silmät pysyvät kuosissan ja koira kivuttomana nykyisellä lääkityksellä. (Kipulääkkeistä ei siis ole kyse, ainoastaan silmänpainetipoista).

Muutama tapaus äkillisestä sokeutumisesta on ollut lähiaikoina tapetilla harjakoiramaailmassa ja kyseessä mitä ilmeisimmin silmänpohjan rappeuma eli PCR. Muissa tapauksissa koira on olut täysin näkevä ja näön huononeminen on tullut yllättäin, joten koiralle on tullut käytöshäiriöitä ja se on pitänyt lopettaa.

Meillä ei ole vielä ilmennyt käytöshäiriöitä (koputtaa puuta), olemassa olevat "jekut" ovat olleet tiedossa jo silmäleikkauksesta lähtien. Koira puolustaa kotia turhan kärkkäästi, naapurit tai tuntemattomat eivät saa tulla omistajien huomaamatta ovesta sisään tai Icaros on heti lahkeessa kiinni. Nämä kun tiedostaa, niin yhteis elo myös naapurien kanssa on sopuisaa :) Kodin ulkopuolella Icaros suhtautuu vieraisiin neutraalisti, eli ei halua tutustua, mutta ei ole myöskään millään tavalla agressiivinen. Sukulaisten ja koiralle tuttujen ihmisten kanssa se on varsinainen kyljen lämmittäjä ja rapsutusten kerjääjä.

Seuraava päivitys tuleekin jo ensi viikolla, kerron silloin kuulumiset silmäkontrollista.

Loppuun vielä muutama tuore kesäinen kuva:

Marraskuu 2012

(Julkaisen Marraskuun tekstin vähän jälkikäteen 6kk myöhässä)

Viime viikolla kävimme Icaroksen kanssa taas silmänpainemittauksissa. Tulokset olivat: vasen 7 oikea 11. Eläinlääkärin mukaan paineet olivat ihan hyvät, itse vähän mietin tuota vasemman silmän lukua 7, alkaako olla jo liian alhainen.

Mutta näillä mennään ja lääkitystä jatketaan päivittäin helmikuulle 2013, jolloin on seuraava kontrolli. Saattaa olla että paineet tarkistellaan vielä joulun jälkeen ainakin kertaalleen Kuopiossa ennen varsinaista kontrolliaika.

Painelääkityksestä johtuen Icaroksen silmiin ei voinut kurkata enää samalla tavalla mitä aikaisemmin, koska painetipat supistavat pupillin pieneksi. Ilmeisesti lasiaisvuotoa silmissä on ihan jonkin verran. Olisi mielenkiintoista tietää onko tilanne muuttunut lasiaisvuodon osalta esim. vuoden takaiseen, koska aikaisemmin eläinlääkäri on sanonut että sitä tuskin huomaa silmissä. Nyt eläinlääkäri totesi että kyllä sitä on, molemmissa silmissä.

Meillä on koton pra testi odottamassa sopivaa hetkeä sen tekoon ja tarkoitus olisi testata Icarokselta myös Pra-prcd sairaus, koska sitä suvussa on ainakin kantaja muodossa. Pra on myös yksi harjakoirilla esiintyvä silmäsairaus joka on todennettavissa geenitestillä. Se ei kuitenkaan ole yhtä "paha" ja kivulias sairaus mitä Pll on, mutta sokeuttava ja hankala kuitenkin.

Maaliskuussa koirat menevät hoitoon omistajien ulkomaan matkan vuoksi ja viikonloppuna kävimme kylässä hoitopaikassa, jotta koirat tottuvat paikkaan ja ihmisiin. Tarkoitus olisi vierailla ainakin pari kertaa vielä kyseisessä kyläpaikassa. Icaros ei tiedä maailmassa sen ihanampaa ihmistä mitä kyläpaikassa asuva "täti" ja sen takia heiltä kysyttiin että voiko koirat tulla hoitoon heille. Ja onneksi se onnistui :) Ainoastaa Osiriksen kanssa on hieman totuttelua koska se on melkoisen haukkuherkka koira verrattuna kahteen vanhempaan ja rivitalossa ei ole kiva jos seinänaapurissa majailee haukkuva koira.